Antiikin ajan kreikkalaisjumalien mytologia toimii tarujen innoittajana

Antiikista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä kreikkalaisten kaupunkivaltioiden aikakautta, joka jatkui vielä myöhemmin Rooman muodossa. Filosofian ja politiikan aikakauteen liittyi myös runsaasti erilaisia uskomuksia ja jumaltaruja. Varsinaista uskontoa ei antiikin Kreikassa kuitenkaan tunnettu, vaan kaikki tähän liittyvät rituaalit ja juhlat nähtiin osana arkista elämää. Erilaiset jumalat ja heidän temppelinsä olivat tuttuja kaikille ja jumalista puhuttiinkin varsin käytännönläheisinä hahmoina, joilla oli myös omat heikkoutensa ja huonot puolensa.

Olympos-vuoren hallitsijoita eivät ihmiset kiinnostaneet

Jumalat asuttivat Olympos-vuorta ja kullakin jumalalla oli oma tärkeä tehtävänsä sekä paikkansa perheessä. Yleensä tämän aikakauden jumalista puhutaankin olympolaisina jumalina. Jumalilla oli vuoren lisäksi jokaisella oma erillinen asuinpaikkansa, joka määrittyi hänen tehtävänsä mukaan. Jumalia oli yhteensä kaksitoista ja määrä vastaan kuukausia vuodessa tai esimerkiksi eläinradan merkkien määrää.

Jumalat keskittyivät enemmän keskinäisiin väleihinsä kuin ihmisten toimiin, vaikkakin heidän juonittelunsa ja kärhämänsä vaikuttivat myös kuolevaisten kohtaloihin. Antiikin ihmiset eivät osanneet ajatella jumalien välittävän ihmisistä, eikä uskontoon liittynyt myöskään ajatusta siitä, että ihmisten pitäisi rakastaa jumalia. Jumalat herättivät kyllä pelkoa ja kunnioitusta ja heistä tehtiin myös hyväntahtoista pilaa. Jumalten arveltiin kuluttavan aikansa lähinnä nektaria juoden ja ambrosiaa syöden.

Erikoisia perhekuvioita ja omat vastuualueet

Olympolaisten jumalien korkeimmalla pallilla oli Zeus, joka tunnettiin niin jumalien kuin ihmistenkin isänä. Zeus oli antiikin Kreikan ylijumala, jonka vallassa ovat taivas, tuuli, pilvet, sateet ja ukkonen.

Hera oli Zeusin sisar ja vaimo, jumalien kuningatar ja avioliiton suojelija sekä aviollisen rakkauden, hedelmällisyyden ja synnytyksen jumalatar. Heran oma puoliso oli kylläkin melko uskotonta sorttia ja vietteli avioliiton ohessa niin titaaneja, nymfejä kuin kuolevaisiakin naisia, saaden myös useampia avioliiton ulkopuolisia lapsia. Hera oli puolisonsa seikkailuista mustasukkainen ja jahtasi säännöllisesti Zeuksen rakastajattaria.

Loput jumalista oli joko Zeusin ja Heran lapsia tai Zeusin sisaruksia. Jumalten sukupuu onkin monimutkainen kokonaisuus, joka vaihtelee hieman aikakauden ja kertojan mukaan.

Kaksi viisasta naista luottivat älyynsä pelkän toiminnan sijaan

Afrodite oli kreikkalaisten rakkaudenjumalatar ja Roomassa hänet tunnettiin nimellä Venus. Jumalatar oli tunnettu paitsi kauneudestaan, myös kyvystään parantaa sairaita. Afroditen syntypaikaksi nimetään Kyproksen saari. Afroditella oli kiihkeä suhde sodan jumalana tunnetun Aresin kanssa ja tästä suhteesta syntyi rakkauden jumala Eros.

Pallas Athene on Ateenan oma suojelija sekä sotataidon ja viisauden jumalatar. Athenen isä on Zeus ja äiti titaani Metis. Vaikka Athenella ja Arekselle oli sodan kautta yhteisiä kiinnostuksenkohteita, olivat he luonteiltaan täysin erilaisia. Ares oli kuumapäinen taistelija, Athene puolestaan taktiikoihin ja strategioihin nojaava taistelija. Näiden kahden armeijat kohtasivat useamman kerran, mutta taistelu päättyi aina Athenen joukkojen voittoon.

Poseidon ja Haades jakoivat vastuualueet noppapelissä

Poseidon tunnetaan meren jumalana ja taiteessa hänet kuvataan parrakkaana, atleettisena miehenä, jonka kädessä on aina kolmikärki. Poseidon piti majaa Egeanmeren pohjassa, jossa hänellä oli oma, upea palatsinsa.

Haades oli tuonpuoleisen hallitsija. Hän voitti manalan herruuden itselleen noppapelissä, samalla kun hänen veljensä Poseidon päätyi meren hallitsijaksi. Haadeksen toimenkuvaan kuului vainajien oloista huolehtiminen kuoleman jälkeen. Haadeksen kerrottiin olevan oikeudenmukainen hahmo ja hän nautti arvostusta antiikin kreikkalaisten keskuudessa. Samalla Haadesta kuitenkin myös pelättiin ja hänen kerrottiin olevan synkkämielinen ja hetkittäin julmakin hahmo, joka ei pitänyt ihmisistä eikä toisista jumalista. Hänen toverinaan manalassa oli portinvartijana toimiva kolmipäinen koira Kerberos, joka piti kuolleet manalassa ja elävät ulkopuolella.